Pohdintoja vuodelta 2025

Vuodenvaihde lähestyy ja huomaan, että aiemmista vuosista poiketen minulla on tarve luoda katsaus siihen, mitä kulunut vuosi toi tullessaan. Tarve nousee nähdäkseni siitä ymmärryksestä, että huomaan olevani murrosvaiheessa monessa suhteessa. Toisaalta tarve liittyy siihen, että olen ymmärtänyt paremmin menneen merkityksen suhteessa omaan kasvuuni. Tänä vuonna ammatillinen minäni tuntui olevan kadoksissa ja välillä jopa oma todellinen itse on ollut hautautuneena jonnekin syvälle, erilaisten roolien ja identiteettien taakse.

Käsitys itsestä muovautuu lapsuudessa

Olen miettinyt viime aikoina paljon itsen rakentumista, sitä millä tavoin persoonamme muodostuu ja miten se vaikuttaa valitsemaamme elämänpolkuun, omaan tiehen. Elämme traumakulttuurissa, missä traumapuhe on tullut yhä näkyvämmäksi. Mielenterveysongelmista puhutaan avoimesti eikä niitä pidetä enää samalla tapaa stigmatisoivana aiheena kuten minun lapsuudessani 1980 -luvulla. Tämä on yksinomaan myönteinen asia, mutta yhteiskuntana olemme vielä kaukana siitä, miten traumatisoitumisen jälkiä tulisi ymmärtää ja hoitaa.

Traumakulttuurin seurauksena yleiseen puheenparteen on uinut kehityksellisen trauman käsite, jolla viitataan pitkäkestoiseen traumatisoitumiseen, joka voi olla esimerkiksi lapsen tunteiden ja tarpeiden laiminlyöntiä sekä mitätöintiä. On ollut monelle suomalaiselle mullistavaa ymmärtää, että emotionaalinen vaille jääminen ihan oikeasti vahingoittaa meitä lapsina, mistä taas on seurauksena monet aikamme ääri-ilmiöt, mielipiteet ja henkilökohtainen kärsimys. Kehityksellinen trauma on historiamme, pärjäämisen eetoksen ja sotatraumojen lopputulos, jota on pidetty suomalaisuuteen kuuluvana piirteenä.

Suorittamisen pakko ei tuo mielenrauhaa

Kuluneen vuoden aikana olen repinyt itseäni moneen suuntaan. Olen yrittänyt löytää itsestäni, milloin mitäkin, kuvitellen, että löytäisin levollisuuden, kun suoritan ulkoisesti jotkin tietyt rituaalit tai muodollisuudet. Valmistuin ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi ja seksuaaliterapeutiksi, aloin ohjaamaan joogaa, palasin kuntosalille, aloitin yrittäjyyden ja kokeilin hyvinvointialan palkkatöitä. Lopputuloksena voin todeta, että mielenrauhani ei lisääntynyt vaan sinne tänne hyppiminen lisäsi epätodellista oloa siitä, että mistä ihmeessä tässä elämässä oikein on kysymys. On noloa ja häpeällistä myöntää itselleen, että tässä iässä ei vieläkään tiedä miten tätä elämää kuuluisi elää. Muistan miettineeni lapsena, miten viisikymppiset ovat ikäloppuja, joilla ei ole enää mitään odotettavaa elämässään. Onneksi lapsen lohduton mielikuva ei nykyisen minän mielestä pidä paikkaansa, mutta koen silti hedelmällisenä palauttaa joka päivä mieleeni kuoleman muovaamat raamit elämällemme.

Vuoden sykli ja pienet valinnat

Vuosi muodostaa yhden syklin elämässämme. Minulle on silti ollut vieras ajatus pyrkiä uuden syklin alkaessa muuttamaan jotain radikaalisti, koska en usko radikaaliin ja nopeaan muutokseen, joka perustuu vaikkapa vain uudenvuoden yönä annettuun lupaukseen itselle. Sen sijaan uskon pieniin päätöksiin, valintoihin ja rutiineihin, jotka pitävät meidät kiinni siinä arjessa, jota olemme eläneet tänä vuonna ja joka jatkuu myös vuodenvaihteen jälkeen. Pienten valintojen merkityksen tunnustaminen on minulle edelleen haasteellista, mutta koetan muistaa vaalia tätä taitoa ja iloita kaikesta siitä mitä elämä on, keskittymättä turhia siihen mitä se ei juuri nyt ole.

Tärkeimmät opit löytyvät jo itsestä

Mikä sitten on tärkein oppi itselleni nyt käynnissä olevan syklin tullessa pian päätökseensä? Olen ymmärtänyt – vaikkakaan en vielä täysin oivaltanut – että oman tien löytäminen ja todeksi eläminen luo merkityksen elämälle. Usein se tapahtuu perspektiivissä menneeseen, kun käsitämme mennyttä tarkastellessa, että noinhan asioiden juuri tulikin mennä. Tulevaisuuden miettiminen, sen järkeileminen ei siis toimi. Jos jonkin lupauksen haluan itselleni antaa, se voisi olla vaikka seuraavanlainen: Muista, että sinulla on oma tiesi ja pyri aktiivisesti kuuntelemaan kehomielesi viisautta ohjata sinua oikeaan suuntaan.

Viisautta, rakkautta ja armeliaisuutta uudelle vuodelle 2026!

Susanna

 ***

Haluatko tutkia sisäisyyttäsi lyhytterapiassa tai pohtia seksuaalisuuteesi liittyviä teemoja?

Vuoden alkajaisiksi voit tulla tutustumaan KokoVoiman terapiapalveluihin edullisesti 3 kerran pakettihinnalla vain 199 euroa 3 x 45 minuuttia (lyhytterapia tai seksuaaliterapia, sisältää alv 25,5 %). Tapaamiset etäyhteydellä.

Yhteydenotot verkkolomakkeella tai sähköpostilla: kokovoima@proton.me.